Asiakastarina: Norjalaiset naapurit
NAAPURIT SAIVAT TAKAISIN VAPAUTENSA LIIKKUA
Kaksi iäkästä herraa kiertää Atlantin valtameren laidalla sijaitsevaa kotisaartaan Harøyaa, toinen punaisella ja toinen sinisellä sähköskootterilla. Kun naapurukset eivät enää saaneet ajokorttejaan uusittua, pettymys oli suuri. Nyt liikkumisen vapaus on palannut, ja herrat pääsevät jälleen lyhyille ja vähän pidemmillekin retkille kotisaarellaan Länsi-Norjassa.
Nils Ingvar Farstad, 80, joutui luopumaan ajokortistaan jo vuonna 2013, sillä toisen silmän näkökyky oli sairauden vuoksi heikentynyt. ”Vaimoni ajaa edelleen autoa, mutta oma vapauteni liikkua oli kadonnut”, Nils Ingvar kertoo.
Naapuri Peder Edvardsen, 92, kävi lääkärissä viime vuoden syksyllä, ja vaikka omasta mielestään sekä kuulo että näkö olivat edelleen kunnossa, ajokorttia Peder ei enää saanut pitää. Se oli varsinainen takaisku. ”Ilman autoa on kieltämättä orpo olo”, Peder sanoo.
Kaaduttuaan sähköpyörällä useita kertoja tasapaino-ongelmien vuoksi Nils Ingvar oli alkanut tutkia erilaisia vaihtoehtoja. ”Löysin netistä Skand Leijona 1300 -merkkisen sähköskootterin, joka näytti sopivan hyvin tarpeisiini. Tutkailin ensin esitteitä, tein sitten tilauksen, ja tämän vuoden maaliskuussa me saimme uudet skootterimme”, Nils Ingvar sanoo.
Naapurukset olivat toivoneet nelipyöräistä katettua mallia, mutta sen maksimivauhti on 45 kilometriä tunnissa, ja Norjassa sen ajamiseen tarvitaan ajokortti. Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi valikoitui kolmipyöräinen malli, joka kulkee 15 kilometriä tunnissa.
Kauppaan skootterilla
”Tämä skootteri ei kulje yhtä nopeasti, mutta vauhti riittää tavallisiin kauppareissuihin ja retkiin lähiympäristössä”, Nils Ingvar toteaa. Tähän mennessä naapurukset ovat ajaneet saaren ympäri, jolloin matkaa kertyi muutamia kymmeniä kilometrejä. Sähköskootterin toimintamatka on 50 kilometriä, joten reissut sujuvat hyvin.
Netistä löydetyn tiedon perusteella merkiksi valikoitui Skand. Itse tilaaminen sujui helposti, ja tuote toimitettiin perille melko nopeasti. ”Kun skootterit saapuivat saarelle, ei tarvinnut muuta kuin ruuvata peilit kiinni ja laittaa avain virtalukkoon, ja pääsimme heti ajamaan. Tähän mennessä skootterien käyttö arjessa on toiminut ongelmitta”, Nils Ingvar kertoo.
”Leijonat ovat yksinkertaisia ja helppoja käyttää. Lataus on helppoa, ja tavallisesti meidän tarvitsee ladata niitä vain kerran viikossa pieniä ajoreissuja varten.”
Lisää ostohalukkaita
Kun Peder ja Nils Ingvar ovat reissussa, he saavat osakseen ihailevia katseita ja iloisia kommentteja. Skootteri houkuttaa monia muita samassa tilanteessa olevia. ”Kun ihmiset alkavat kyselemään skootterista ja haluavat ostaa samanlaisen, sanon heille, että minulla on edelleen esite kotona. Jos he haluavat tutustua siihen, niin tervetuloa vain käymään”, tuumaa Nils Ingvar.
Nils Ingvar on viettänyt lapsuutensa hieman pohjoisempana samassa läänissä, Hustadvikan kunnassa Atlantin valtamerta seurailevan tien juurella. Työ työkoneen kuljettajana toi hänet Harøyan saarelle vuonna 1968.
Peder on syntyjään Harøyan saarelta. Hän on työskennellyt vain muutaman vuoden toisaalla liikkuvana asentajana. Molemmat herrat ovat koko pitkän ikänsä ajan olleet kiinnostuneita tekniikasta ja mekaniikasta, mutta eivät sähkölaitteetkaan ole heille vieraita. ”On oikein hienoa, kun on ajoneuvo, joka ei saastuta eikä pidä kovaa ääntä”, huomauttaa Nils Ingvar.
Lauttamatka horisontissa
Nils Ingvar ja Peder tapaavat ajella ympäriinsä nähdäkseen, mitä lähialueella tapahtuu. Skoottereitaan he tulevat käyttämään lähes ympäri vuoden. Tavallisesti meren rannalla on vain muutamia lumipäiviä, ja menopeliä on mahdollista käyttää tarvittaessa suurimman osan vuodesta. Kesällä he aikovat seurata Nordøyn tien rakentamista. Tie yhdistää Harøyan saaren mantereeseen, eikä lauttaa enää tarvita tien valmistumisen jälkeen.
”Tunneli avataan elokuussa, ja on jännittävää seurata työn loppukirivaihetta. Ehkä me kurvaamme avajaisiin skoottereillamme”, Nils Ingvar sanoo. ”Sähköskootterin toimintamatka mahdollistaa reissut myös naapurikuntaan Aukraan”, Nils Ingvar jatkaa. Skoottereissa on matkatavaralaatikko ja istuimen alla reilusti tilaa latauskaapelille, jos sitä tarvitaan. Takana on kaksi pientä apurengasta, jotka tukevat ylämäissä niin, ettei skootteri kaadu taaksepäin.
”Tässä on kaikki, mitä tarvitsemme päästäksemme liikkumaan”, Peder tuumaa.
Teksti ja kuvat: Anders Tøsse
